BAKTEERIT
Bakteerit kuuluvat
esitumallisiin, yksisoluisiin eliöihin. Bakteerisolu on läpimitaltaan noin
kymmenesosa tumallisesta solusta. Koska koko bakteeri koostuu vain tästä
yhdestä solusta, on sille aivan erilaiset vaatimukset kuin monisoluisten
eliöiden soluille. Monisoluisilla eliöillähän solut ovat erikoistuneet
hoitamaan eri tehtäviä, mikä on mahdollistanut elämän monipuolistumisen, mutta
bakteerisolulla yhden solun täyty hoitaa kaikki tehtävät. Liikkumista varten
bakteerisolussa on uimasiima, tarttumista varten tarttumakarvat ja ulkopuolella
mureiinista rakentunut soluseinä ja mahdollisesti vielä bakteeria suojaava
limakapseli. Bakteerisolussa ei ole kalvojen peittämiä soluelimiä (ribosomeja
lukuun ottamatta) kuten tumallisessa solussa, näin ollen sieltä puuttuu eläin –
ja kasvisolulle välttämättömät soluelimet: tuma, mitokondriot ja
viherhiukkaset. Tuman puuttuessa bakteerilla on vain yksi kromosomi joka on
osittain kiinnittynyt solukalvoon ja lisäksi mahdollisesti erillisiä
DNA-renkaita plasmideja. Myös energiansa osa bakteereista tuottaa itse joko
kemosynteesin tai fotosynteesiin kautta. Bakteereissa on kuitenkin myös
toisenvaraisia yksilöjä, jotka voivat joko toimia hajottajina, elää
mutualistisessa suhteessa jonkin toisen eliön kanssa tai olla haitallisia
taudinaiheuttajia.
Bakteerit pystyvät
suotuisissa oloissa jakautumaan joka 20. minuutti. Bakteerit lisääntyvät
suvuttomasti, joten perinnöllinen muuntelu on melko vähäistä, tästä johtuen
myös uudet ominaisuudet ilmenevät hyvin nopeasti ja siirtyvät yksilöstä
toiseen. Lisäksi bakteereilla tapahtuu rekombinaatiota kolmella eri tapaa:
transformaatio, konjugaatio ja transduktio. Transformaatiossa bakteeri saa
geenejä kuolleelta bakteerilta. Konjugaatiossa se saa geenejä toiselta elävältä
bakteerilta kiinnittymällä siihen ja vastaanottamalla perintöainesta väliin
muodostuneen ulokkeen, piluksen kautta. Transduktiossa bakteeri saa uusia
geenejä bakteriofagilta.
Milla-Maria
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti