HI-virus

HIV:n aiheuttaa retrovirus HI, joka tarttuu ihmisen elintärkeän immuunijärjestelmän tärkeisiin osiin. HI-virus kuuluu kaksijuosteisiin RNA:ta sisältäviin viruksiin. Hoitamaton HI-virus tuhoaa immuunijärjestelmän toiminnan kannalta oleellisia soluja, jolloin se lamauttaa immuunipuolustuksen toiminnan, josta seuraa AIDS. HIV:iä voidaan hoitaa antiretroviraalilääkityksellä, jolloin se ei etene AIDS-vaiheeseen, HIV:iä ei voida silti poistaa. HIV:tä sairastavalla ihmisellä on myös usein C-hepatiitti, joka johtuu siitä, että HI-virus nopeuttaa hepatiitin etenemistä.

HIV:n arvellaan olevan peräisin Keski-Afrikasta. Sen alkuperälle ei ole yleisesti hyväksyttyä teoriaa. Epäillään, että HIV on lähtöisin simpansseista, joiden SI-virus olisi muotoutunut HIV-1-virukseksi ihmisen kehossa.  Toinen vahva teoria HIV:n syntymiselle on 1950-luvun poliorokotuskampanjat, jolloin HIV olisi saanut alkunsa CHAT:iksi kutsutusta rokotteesta. Huterimmalla pohjalla on teoria salaliitosta, jonka mukaan HIV olisi ihmisen valmistama tauti.

HI-viruksen tarttuminen on hyvin samanlainen kuin muidenkin RNA-pohjaisten virusten. Virus sitoutuu CD4-reseptoriin, jota seuraa viruksen vaipan fuusion solukalvoon ja viruksen nukleokapsidin vapauttaminen solulimaan. Viruksen käänteiskopioijaentsyymi kopioi viruksen RNA:n DNA:ksi, jolloin tuloksena syntynyt kaksijuosteinen proviaalinen DNA vaeltaa solun tumaan ja yhtyy siellä solun omaan DNA:han. Solussa RNA kopioidaan viallisen DNA:n pohjalta, jolloin lähetti-RNA:stakin tulee viallinen.

HI-virus todetaan verikokeella. HIV on helppo välttää maalaisjärjen avulla, limakalvo -ja verikontaktit vieraiden tai HIV-positiivisten kanssa hoidettaisiin vain asianmukaisella varovaisuudella, jolloin HIV:n riski on minimoitu. HI-virukselle voi myös olla immuuni. HIV:n lääkehoito on kehittynyt huomattavasti, mutta kehitysmaissa se on vieläkin hyvin suuri ongelma huonon informaation ja kalliiden lääkkeiden vuoksi.

-Danja

Tein esitelmän eläinsolusta BI5-kurssilla.
-Hilu

Kasvisolu

Tässä on kasvisolun rakenne. Kasvisolulla on erilaista soluseinä, viherhiukkaset ja vakuli. Viherhiukkasissa tapahtuu yhteyttäminen ja soluseinä tukee kasvin rakennetta.

Kirjoittaja: Aino

Hiivasolu

 

Hiivasoluissa on myös solukalvon ulkopuolella soluseinä, joka koostuu kitiinistä. Hiivasoluilla ei ole viherhiukkasia. Hiivasienet ovat yleensä hajottajia tai loisia, ja jotkut niistä aiheuttavat tauteja. Hiivasoluja hyödynnetään myös bioteknologiassa, jossa ne voidaan saada tuottamaan ihmisen proteiinia.

Noora

                                       BAKTEERIT

Bakteerit kuuluvat esitumallisiin, yksisoluisiin eliöihin. Bakteerisolu on läpimitaltaan noin kymmenesosa tumallisesta solusta. Koska koko bakteeri koostuu vain tästä yhdestä solusta, on sille aivan erilaiset vaatimukset kuin monisoluisten eliöiden soluille. Monisoluisilla eliöillähän solut ovat erikoistuneet hoitamaan eri tehtäviä, mikä on mahdollistanut elämän monipuolistumisen, mutta bakteerisolulla yhden solun täyty hoitaa kaikki tehtävät. Liikkumista varten bakteerisolussa on uimasiima, tarttumista varten tarttumakarvat ja ulkopuolella mureiinista rakentunut soluseinä ja mahdollisesti vielä bakteeria suojaava limakapseli. Bakteerisolussa ei ole kalvojen peittämiä soluelimiä (ribosomeja lukuun ottamatta) kuten tumallisessa solussa, näin ollen sieltä puuttuu eläin – ja kasvisolulle välttämättömät soluelimet: tuma, mitokondriot ja viherhiukkaset. Tuman puuttuessa bakteerilla on vain yksi kromosomi joka on osittain kiinnittynyt solukalvoon ja lisäksi mahdollisesti erillisiä DNA-renkaita plasmideja. Myös energiansa osa bakteereista tuottaa itse joko kemosynteesin tai fotosynteesiin kautta. Bakteereissa on kuitenkin myös toisenvaraisia yksilöjä, jotka voivat joko toimia hajottajina, elää mutualistisessa suhteessa jonkin toisen eliön kanssa tai olla haitallisia taudinaiheuttajia.

Bakteerit pystyvät suotuisissa oloissa jakautumaan joka 20. minuutti. Bakteerit lisääntyvät suvuttomasti, joten perinnöllinen muuntelu on melko vähäistä, tästä johtuen myös uudet ominaisuudet ilmenevät hyvin nopeasti ja siirtyvät yksilöstä toiseen. Lisäksi bakteereilla tapahtuu rekombinaatiota kolmella eri tapaa: transformaatio, konjugaatio ja transduktio. Transformaatiossa bakteeri saa geenejä kuolleelta bakteerilta. Konjugaatiossa se saa geenejä toiselta elävältä bakteerilta kiinnittymällä siihen ja vastaanottamalla perintöainesta väliin muodostuneen ulokkeen, piluksen kautta. Transduktiossa bakteeri saa uusia geenejä bakteriofagilta.  

Milla-Maria

Influenssavirus

Influenssaviruksia elää eläimissä ja ajoittain muodostuu ihmisiin tarttuvi kantoja, jotka etenevät epidemioina. Influenssa on hengityselinten virussairaus, joka aiheuttaa kovan kuumeen. Influenssavirus leviää kehossa hengityselinten kautta. Influenssalla on A-, B- ja C-virusmuoto, joista A-virus on yleisin taudinaiheuttaja.
Jenni

Syövän kehittyminen

Lyhyt video syöpäsolujen kehittymisestä, kasvaimen muodostumisesta sekä syövän leviämisestä kehossa.
Jenni