Bioaseet ja bioterrorismi

Bioaseiden kehittämistä pidetään bioteknologian vakavimpana uhkana. Biologisia aseita on käytetty sodankäynnissä useita kertoja. Bioaseita ovat bakteerit, virukset, sienet, jotkut alkueliöt sekä myöskin eläin-, kasvi- ja mikrobiperäiset myrkyt. Niiden käyttö, valmistus ja säilyttäminen on jo pitkään ollut kiellettyä kansainvälisin sopimuksin. Käytännössä bioaseita ei siis pitäisi olla lainkaan olemassa. Monet tiedot ja tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, etteivät sopimukset ole pitäneet, eli sopimuksen allekirjoittaneet valtiot eivät noudata niitä.

Bioaseet on jaettu kolmeen eri luokkaan: A-, B- ja C-luokkaan, joista A on vaarallisin. Esimerkiksi A-luokkaan kuuluvat, pernarutto, rutto, isorokkovirus, Ebola ja Marburg. Esimerkiksi isorokkoon ei ole hoitoa, eli sillä saisi helposti aikaan maailmanlaajuisen epidemian. Suhteessa muihin aseisiin biologisten aseiden etuja ovat erityisesti kyky lisääntyä elimistössä ja ne ovat vaikeasti havaittavia.

Bioteknologian ansioista voidaan tuottaa aivan uudenlaisia, entistä vaarallisempia aseita. Bioteknologian avulla luonnossa esiintyvistä vaarattomista aineista saadaan vaarallisia. Myös taudinaiheuttajamikrobeja voidaan muokata esimerkiksi siten, että ne aiheuttavat vakavamman ja tappavamman taudin kuin alkuperäinen kanta. On myös mahdollista jalostaa mikrobeja, joiden kyky tuottaa myrkkyä on jopa 100 kertaa tehokkaampi kuin luonnonkannan. Niitä voidaan muokata myös sellaisiksi, että ne ovat vastustuskykyisiä antibiooteille, jolloin niitä vastaan on vaikea suojautua.

-Hilu