Teollisuudessa uusilla
tuotantoprosessilla pyritään säästämään, energiaa, raaka-aineita ja ympäristöä
sekä parantamaan tuotteen ominaisuuksia. Biotekniikkaa hyödyntäviä teollisuuden
aloja kutsutaan bioteollisuudeksi. Bioteollisuudessa valmistetaan joko uusia
tuotteita tai keksitään parempia tuotantomenetelmiä jo olemassa oleville. Tärkeitä
bioteollisuuden keksintöjä on ollut biohajoavan muovin keksiminen. Biohajoava
muovi on ekologista sillä se on valmistettu kasvitärkkelyksestä kun taas
tavallinen muovi öljystä, joka on uusiutumaton luonnonvara. Biohajoavasta
muovista voidaan valmistaa esim. kertakäyttöastioita tai jätepusseja.
Entsyymit
Entsyymit ovat tärkeä
bioteknologian työkalu. Niillä voidaan
korvata haitallisia aineita ja käyttää alhaisempia lämpötiloja tai painetta,
jolloin energiaa tarvitaan vähemmän. Entsyymejä voidaan tuottaa teollisuuden
käyttöön kasvattamalla bakteereja ja homeita bioreaktoreissa eli fermentoreissa.
Bioreaktori on suuri steriloitu astia, joka on suljettu tiiviisti, etteivät
ulkopuoliset luonnonvaraiset mikrobit syrjäyttäisi teollisia mikrobeja.
Mikrobeja käytetään
entsyymien tuotannossa koska ne kasvavat nopeasti pienellä ravintoainemäärällä
ja tuottavat kokoonsa nähden suuren määrän entsyymejä.
Mikrobien valmistamat
entsyymit kerätään talteen joko eristämällä kasvatusliuoksesta tai hajottamalla
mikrobit. Entsyymit vaativat yleensä toimiakseen melko alhaisen lämpötilan kun
taas teollisuuden prosesseissa vaadittaisiin sopeutumista ääriolosuhteisiin
niin lämpötilan, paineen kuin pH:nkin suhteen. Tutkimustyö ääriolosuhteisiin
sopeutuneiden arkkien ja bakteerien parissa onkin monipuolistanut entsyymien
käyttöä teollisuudessa.
Yli kolmannes maailman
entsyymimarkkinoista menee pesuaineteollisuuteen.
Pesuaineisiin lisätyt entsyymit irrottavat likaa hajottamalla tärkkelystä
(amylaasi), proteiineja (proteaasit) sekä rasvoja (lipaasit). Entsyymien
ansiosta pyykki tulee puhtaaksi vähemmällä mekaanisella hankauksella ja
alhaisemmissa lämpötiloissa. Niillä voidaan myös lisätä vaatteiden pehmeyttä ja
pesunkestävyyttä. Hammastahnoissa entsyymit tuhoavat suun haitallisia
bakteereja.
Tekstiiliteollisuudessa entsyymejä
käytetään esim. katkomaan farkkukankaan pinnasta selluloosakuituja jolloin osa
indigoväristä irtoaa ja farkuista tulee kivipestyn näköiset. Lopputulos on
kestävämpi, puhtaampi ja pehmeämpi ja värisävyjä saadaan käyttämällä eri
sellulaasientsyymejä. Menetelmä on myös ympäristöystävällisempi koska vettä
lämpöä ja kuluu vähemmän.
Suomi on puunjalostusteollisuudessa käytettävien
entsyymien tutkimisen ja kehittämisen edelläkävijämaa. Entsyymejä käyttämällä
voidaan vähentää paperin valmistuksessa käytettäviä kemikaaleja ja vedenpoistoon
kuluvaa energiaa.
Elintarviketeollisuus
Elintarviketeollisuudessa
bioteknologiaa käytetään entistä maukkaampien, säilyvämpien ja terveellisempien
tuotteiden valmistamiseen.
Kun leivotaan pullaa, taikinaan laitetaan villihiivoista
seulottua leivinhiivaa jotta se kohoaisi. Hiivasolut alkavat käyttää taikinassa
olevia hiilihydraatteja ravintonaan ja niiden soluhengityksessä vapautuu
energiaa ja hiilidioksidia. Taikina kohoaa hiilidioksidikuplien vaikutuksesta. Jos
hiivasolut toimivat hapettomissa oloissa taikinaan syntyy myös pieniä määriä alkoholia
joka haihtuu paistettaessa. Oikea leivontalämpötila on tärkeä kemiallisissa
reaktioissa vaikuttavien entsyymien takia. Bioteknologian menetelmin
soluviljelmissä voidaan kasvattaa leipätaikinaan lisättäviä värejä, aromeja,
makua ja säilöntäaineita.
Oluen ja viinin
valmistuksessa alkoholikäymisen seurauksena hiilihydraateista syntyy
hiilidioksidia ja etanolia. Oluen valmistukseen käytetään panimohiivoja ja
viinin valmistuksessa joko rypäleiden pinnalla luonnostaan eläviä villihiivoja
tai jalostamalla tehtyjä viinihiivoja. Suomessa on kehitetty hiivakanta jota
käyttämällä oluen jälkikäymisaika voidaan lyhentää ja tuotantokustannuksia
alentaa.
Meijeriteollisuudessa
piimän, viilin. jogurtin ja juuston valmistuksessa maidossa oleva laktoosi käy
maitohapoksi maitohappobakteerien avulla. Happamuus vaikuttaa tuotteen makuun,
rakenteeseen, kypsymiseen ja säilyvyyteen.
Terveyttä edistävät
elintarvikkeet
Elintarviketeollisuudessa
on alettu huomioida yhä enemmän kuluttajan tarpeita. Maitotuotteiden
valmistuksessa voidaan käyttää maidon laktoosia pilkkovaa laktaasientsyymiä
jotta laktoosiallergikotkin voivat käyttää tuotetta. Juustojen valmistuksessa voidaan
aiemmin vasikan mahanesteestä eristetty kymosiini korvata teollisesti
valmistetulla puhtaammalla kymosiinilla.
Nykyään
elintarviketeollisuudessa käytetään makeuttajana yhä enemmän amylaasientsyymin
avulla makeaksi pilkottuja maissin, perunan tai viljojen tärkkelyksiä Kuluttajat
ovat alkaneet kiinnittää yhä enemmän huomiota tuotteiden terveyteen
elintasosairauksien kuten sydän- ja
verisuonisairauksien, ylipainon, diabeteksen ja syöpäsairauksien yleistyessä.
Elintarviketeollisuudessa onkin alettu valmistaa yhteistyössä lääketieteen
kanssa terveyttä edistäviä funktionaalisia elintarvikkeita. Niillä voidaan vähentää
terveysriskejä, kuten kohonnutta veren kolesterolia, vähentynyttä luustotiheyttä,
kohonnutta verensokeria, kohonnutta verenpainetta ja ylipainoa.
Energiantuotanto
Ilmastonmuutoksen
torjumiseksi on alettu etsiä fossiilisia polttoaineita korvaavia
energianlähteitä. Bioteknologian avulla voidaan valmistaa eloperäisestä
aineesta valmistettua biopolttoainetta josta saadaan bioenergiaa. Liikenteen
biopolttoainetta tuotetaan eri biomassoista.
Biopolttoaineena käytettävää
bioetanolia voidaan valmistaa runsaasti sokeria ja tärkkelystä sisältävistä
kasveista, kuten sokeriruo’osta, sokerijuurikkaasta, maissista ja perunasta ja
biodieseliä öljykasveista kuten rypsistä ja öljypalmusta. Biopolttoaineiden
käyttö ei kuitenkaan ole ongelmatonta sillä niiden raaka-aineita voitaisiin
käyttää myös ruokana ja viljelyalueita ruoan tuotantoon. Tästä syystä
biopolttoaineita pyritään valmistamaan kasvien selluloosasta,
selluloosateollisuuden sivutuotteesta mäntyöljystä sekä jätteistä. Myös levät saattaisivat soveltua
biopolttoaineiden raaka-aineiksi..
Jätevedenpuhdistamoilla
ja kaatopaikoilla työskentelevät mädättäjäbakteerit tuottavat myös autojen
polttoaineena ja lämmön sekä sähköntuotantoon käytettävää biokaasua. Kun
biokaasun sisältämä metaani käytetäänkin energiantuotantoon metaanipäästötkin
vähenevät.
Ympäristön suojelu
Bioteknologia vaikuttaa
merkittävästi myös ympäristönsuojelussa. Teollisuuden tuotantoprosesseissa
voidaan säästää rahaa, aikaa ja energiaa käyttämällä erilaisia mikrobeja ja
entsyymejä. Lisäksi pyritään vähentämään uusiutumattomien luonnonvarojen
käyttöä, myrkyllisten aineiden käyttöä tuotantoprosesseissa ja tuotteen koko
elinkaarena syntyvien jätteiden ja päästöjen määrää.
Jätevesien puhdistus on
esimerkki prosessista jossa bioteknologialla on merkittävä rooli. Jäteveden
biologiseen puhdistamiseen käytetään tarkoitukseen kasvatettuja hajottajamikrobeja
ja matkan varrella syntyvä liete voidaan kompostoida ja käyttää eri
tarkoituksiin.
Vanhojen sahojen,
puunkäsittelylaitosten ja huoltoasemien alla olevaa myrkyllisistä aineista
saastunutta maaperää voidaan puhdistaa mikrobeja käyttämällä. Mikrobien ja
kasvien avulla tapahtuvaa myrkyllisten aineiden hajottamista kutsutaan
biopuhdistukseksi. Biopuhdistus sopii vähän saastuneeseen tai yhä kemikaaleja
sisältävän maaperän puhdistamiseen. Muuntogeenisiä kasveja voidaan käyttää
raskasmetallien, torjunta-aineiden ja öljyn poistamiseen maaperästä. Kasvit
pystyvät juurtensa avulla keräämään raskasmetallit, jonka jälkeen kasvit
hävitetään.
Milla-Maria
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti