Maailman väkiluku kasvaa koko ajan, joten ruokaa täytyy tulevaisuudessa tuottaa jopa 70% nykyistä enemmän, jotta ruokaa olisi tarpeeksi kaikille. Ihminen jalostaakin monista kasveista vahvempia ja runsassatoisempia kuin ne luonnonvaraisesti olisivat. Jalostuksessa onkin kysymys kasvien ja eläinten ominaisuuksien parantamisesta. Jalostuksella kasveihin halutaan lisätä esim. kylmänkestävyyttä ja tuholaisten sekä tautien kestävyyttä.
Jalostuksen tavoitteet eivät pysy koko ajan samoina, sillä kuluttajien mielipiteet ja terveysvaatimukset muuttuvat. Ihminen suosiikin jalostuksessaan ääriominaisuuksia, toisin kuin luonto.
Valintajalostuksella valitaan sukua jatkamaan se yksilö, joka ilmentää parhaiten ihmisen mielestä tärkeimpiä ominaisuuksia. Valintajalostuksen ongelmana on, että ihmisen haluamia ominaisuuksia säätelee monta eri geeniä. Siksi valintajalostus onkin usein hidasta ja voi epäonnistua.
Risteytysjalostuksen päämääränä on uudet ominaisuusyhdistelmät. Tämän takia jalostuksen kautta syntyneitä lajeja risteytetään maatiaislajien (= viljelykasvien tai tuotantoeläinten jalostamattomia muotoja) kanssa. Maatiaislajeilla on usein luonnonvalinnan suosimia ominaisuuksia.
Toivottujen ominaisuuksien alleelit olisivat hyvä olla homotsygoottisia, jotta ominaisuus säilyisi sukupolvesta toiseen. Joissakin tapauksissa on heterotsygoottisten yksilöiden on kuitenkin todettu olevan parempia. Tätä heterotsygoottien paremmuutta kutsutaan heteroosiksi. Heteroosissa jälkeläisten ominaisuuksien ennustaminen on kuitenkin vaikeampaa.
Noora
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti