Biologia 5: Bioteknologia

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Tein esitelmän eläinsolusta BI5-kurssilla.
-Hilu

Kasvisolu

Tässä on kasvisolun rakenne. Kasvisolulla on erilaista soluseinä, viherhiukkaset ja vakuli. Viherhiukkasissa tapahtuu yhteyttäminen ja soluseinä tukee kasvin rakennetta.

Kirjoittaja: Aino

Hiivasoluissa on myös solukalvon ulkopuolella soluseinä, joka koostuu kitiinistä. Hiivasoluilla ei ole viherhiukkasia. Hiivasienet ovat yleensä hajottajia tai loisia, ja jotkut niistä aiheuttavat tauteja. Hiivasoluja hyödynnetään myös bioteknologiassa, jossa ne voidaan saada tuottamaan ihmisen proteiinia.

Noora

BAKTEERIT

Bakteerit kuuluvat esitumallisiin, yksisoluisiin eliöihin. Bakteerisolu on läpimitaltaan noin kymmenesosa tumallisesta solusta. Koska koko bakteeri koostuu vain tästä yhdestä solusta, on sille aivan erilaiset vaatimukset kuin monisoluisten eliöiden soluille. Monisoluisilla eliöillähän solut ovat erikoistuneet hoitamaan eri tehtäviä, mikä on mahdollistanut elämän monipuolistumisen, mutta bakteerisolulla yhden solun täyty hoitaa kaikki tehtävät. Liikkumista varten bakteerisolussa on uimasiima, tarttumista varten tarttumakarvat ja ulkopuolella mureiinista rakentunut soluseinä ja mahdollisesti vielä bakteeria suojaava limakapseli. Bakteerisolussa ei ole kalvojen peittämiä soluelimiä (ribosomeja lukuun ottamatta) kuten tumallisessa solussa, näin ollen sieltä puuttuu eläin – ja kasvisolulle välttämättömät soluelimet: tuma, mitokondriot ja viherhiukkaset. Tuman puuttuessa bakteerilla on vain yksi kromosomi joka on osittain kiinnittynyt solukalvoon ja lisäksi mahdollisesti erillisiä DNA-renkaita plasmideja. Myös energiansa osa bakteereista tuottaa itse joko kemosynteesin tai fotosynteesiin kautta. Bakteereissa on kuitenkin myös toisenvaraisia yksilöjä, jotka voivat joko toimia hajottajina, elää mutualistisessa suhteessa jonkin toisen eliön kanssa tai olla haitallisia taudinaiheuttajia.

Bakteerit pystyvät suotuisissa oloissa jakautumaan joka 20. minuutti. Bakteerit lisääntyvät suvuttomasti, joten perinnöllinen muuntelu on melko vähäistä, tästä johtuen myös uudet ominaisuudet ilmenevät hyvin nopeasti ja siirtyvät yksilöstä toiseen. Lisäksi bakteereilla tapahtuu rekombinaatiota kolmella eri tapaa: transformaatio, konjugaatio ja transduktio. Transformaatiossa bakteeri saa geenejä kuolleelta bakteerilta. Konjugaatiossa se saa geenejä toiselta elävältä bakteerilta kiinnittymällä siihen ja vastaanottamalla perintöainesta väliin muodostuneen ulokkeen, piluksen kautta. Transduktiossa bakteeri saa uusia geenejä bakteriofagilta.

Milla-Maria

Influenssavirus

Influenssaviruksia elää eläimissä ja ajoittain muodostuu ihmisiin tarttuvi kantoja, jotka etenevät epidemioina. Influenssa on hengityselinten virussairaus, joka aiheuttaa kovan kuumeen. Influenssavirus leviää kehossa hengityselinten kautta. Influenssalla on A-, B- ja C-virusmuoto, joista A-virus on yleisin taudinaiheuttaja.
Jenni